10.2.2010. Liikennevirasto vastaa talvimerenkulun sujumisesta ja varautuu aina jo ennen talven tuloa jäänmurtajasopimuksilla varmistamaan normaalin talven jäänmurtopalvelut. Virasto seuraa jatkuvasti jäätilanteen kehittymistä Suomen rannikolla ja valvoo palveluntuottajien toimintaa, jotta ne oikea-aikaisella jäänmurtopalvelulla takaavat turvallisen ja sujuvan liikenteen satamiin.
Liikennevirasto hankkii jäänmurtopalvelut pääasiassa valtion omistamalta Arctia Shipping Oy:ltä, mutta tarvittaessa myös muilta alan yrityksiltä. Jäänmurron kustannukset ovat runsaat 30 miljoonaa euroa talvessa.
Tämä talvi on monen leudon talven jälkeen ns. normaali jäätalvi. Jäänmurtotehtävissä on tällä hetkellä kahdeksan suomalaisalusta eli Arctia Shipping Oy:n murtajat Urho, Sisu, Otso, Kontio, Voima, Fennica ja Nordica sekä yksityisen Alfons Håkans Oy:n hinaaja Zeus. Lisäksi apuna on yhteistyösopimuksella ruotsalainen jäänmurtaja Frej. Jos jäätilanne vaikeutuu, voidaan murtajayhteistyötä Ruotsin kanssa tarvittaessa laajentaa.
Yhden suomalaisista murtajista, monitoimimurtaja Botnican, on Arctia Shipping vuokrannut muihin tehtäviin Adrianmerelle.
Liikenne ei katkea ankarissakaan oloissa
Itämeri on sisämeri, joka jäätyy pohjoisilta osiltaan joka talvi. Ankarina talvina se saattaa jäätyä kokonaan. Tällöin liikenne voi hidastua, mutta se ei katkea. Meriliikenne pyritään pitämään käynnissä ympäri vuoden koko Suomen rannikon pituudelta. Maan noin 60 satamasta 23 pidetään jäänmurtajien avulla auki ankarimpinakin talvina.
Tänä talvena liikenne on ajoittaisista vaikeuksista huolimatta toiminut hyvin. Yli 90 % laivoista on pystynyt liikkumaan ilman odotusaikoja, ja vain muutamissa yksittäistapauksissa odotusajat ovat venyneet huomattavan pitkiksi eli yli keskimääräisen 4 tunnin, joka on palvelutasovaatimus.
Jäänmurtokauden alkaessa Liikenneviraston talvimerenkulkuyksikkö asettaa liikennerajoituksia. Tällöin jäänmurtoavustusta voivat saada ainoastaan alukset, jotka täyttävät rajoitusten ehdot. Rajoituksilla varmistetaan ensisijaisesti alusten turvallinen kulku, mutta talven edetessä kovennetuilla rajoituksilla pyritään vaikuttamaan myös alusliikenteen sujuvuuteen ja takaamaan alusten lyhyet odotusajat.
Suomen ja Ruotsin satamiin talvella saapuvilta tai lähteviltä aluksilta vaaditaan jääluokitus, joka kertoo niiden jäissäliikkumiskyvyn. Esimerkiksi 1 A Super-alukselta edellytetään vahvaa runkoa ja suurta konetehoa. Tehokkaimmat 1A Super -luokan alukset pystyvät kulkemaan useimmissa jääolosuhteissa yksin. Muita aluksia avustetaan yleensä avaamalla niiden edellä väylää. Vaikeissa jääoloissa niitä otetaan myös hinaukseen.
Jäänmurto edellyttää monipuolista yhteistyötä
Jäänmurto on monen tahon yhteistoimintaa, joka vaatii myös tehokasta viestintää. Talviliikenteen avustaminen edellyttää luotettavia ja tuoreita sääennusteita sekä tietoja jäätilanteesta. Tähän tehtävään on erikoistunut Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu. Se laatii päivittäin jääkartan, joka kertoo sekä kauppa- aluksille että jäänmurtajille jäätilanteen. Jääkartta perustuu tuoreisiin satelliittikuviin ja muun muassa jäänmurtajilla tehtäviin havaintoihin.
Suomen ja Ruotsin merenkulkulaitokset ovat kehittäneet yhdessä IBNet-informaatiojärjestelmän, jossa tieto liikkuu kaikkien Suomen ja Ruotsin murtajien sekä Helsingissä ja Norrköpingissä sijaitsevien jäänmurron johtokeskusten ja meriliikenteen ohjaus- ja valvontakeskusten (VTS-keskukset) välillä lähes reaaliajassa.
IBNet on esisijaisesti jäänmurtajien välinen operointityökalu, mutta se välittää tietoja myös laivojen arvioiduista saapumis- ja lähtöajoista, lähtö- ja määräsatamista sekä noudatettavista reiteistä. Sen avulla murtajat voivat koordinoida työtään ja jakaa keskenään avustukset eri satamiin minimoidakseen murtajien ja alusten odotusajan ja polttoaineen kulutuksen. Jäänmurtajat ovat tiiviissä yhteistyössä myös luotsiasemien ja VTS-keskusten kanssa.
