Ulkomaan tavaraliikenne
Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia oli v. 2010 n. 107 miljoonaa tonnia. Tästä merikuljetuksia oli n. 93,3 milj. tonnia ja maakuljetuksia n. 13,5 miljoonaa tonnia.
Suomen suurimmat satamat tavaramäärällä mitattuna ovat Sköldvik, Helsinki ja Kotka. Tärkeimmät vientisatamat ovat Sköldvik (öljysatama), Helsinki (yleissatama), Kotka (metsäteollisuus, transito) ja Rauma (metsäteollisuus). Tuonnissa merkittävimmät ovat Sköldvik (öljysatama), Helsinki, Naantali (öljysatama) ja Raahe (terästeollisuus).
Lentorahdin osuus ulkomaankaupan arvosta on yli 10 %. Kansainvälistä lentorahtia kuljettiin v. 2010 n. 163 000 tonnia, josta Helsinki-Vantaan osuus oli 158 000 tonnia. Kotimaista lentorahtia oli yhteensä n. 6 000 tonnia.
Kotimaan liikenne
Suomessa tapahtuvassa tavaraliikenteessä kuorma-autojen kuljettama tavaramäärä oli yhteensä 397 miljoonaa tonnia ja kuorma-autoliikenteen kuljetussuorite oli n. 26,0 miljardia tonnikilometriä. Eniten kuljetuksia synnyttää rakentaminen (maa-ainekset ja rakennusteollisuuden tuotteet), ruokaklusteri (maataloustuotteet ja elintarvikkeet) sekä metsäteollisuus (puuraaka-aineet ja metsäteollisuustuotteet).
Rautateiden tavarakuljetusten määrä oli 35,8 milj. tonnia ja kuljetussuorite oli noin 9,8 miljardia tonnikilometriä. Rautatiekuljetukset palvelevat metsä-, metalli ja kemianteollisuutta sekä transitolikennettä. Kaivosteollisuuden nousu on näkynyt kuljetuksissa. Tärkeimmät tavaralajit ovat metsäteollisuuden tuotteet ja puuraaka-aineet.
Kotimaan vesiliikenteen määrä oli 8,3 milj. tonnia. Tästä oli 4,3 milj. tonnia öljyä ja 2,3 milj t. Venäjältä Saksaan rakennettavan kaasuputken materiaaleja ym. Kuljetussuoritteeksi muodostui 3,7 mrd. tkm, josta oli öljyä 2,2 mrd tkm ja 0,8 mrd.tkm kaasuputkiprojektin tavaraa.
Kuljetusten palvelutaso Suomessa
Elinkeinoelämän näkökulmasta ja kansainvälisesti arvioiden Suomen liikennejärjestelmän palvelutaso on hyvä ja kehittynyt pääosin myönteiseen suuntaan. Kuljetusketjujen toimivuus on hyvällä tasolla.
Tuoreen elinkeinoelämän asiakastutkimuksen mukaan yli seitsemän kymmenestä vastaajasta on vähintään tyytyväinen kuljetusten toimivuuteen kokonaisuutena. Toisaalta alle puolet vastaajista on tyytyväisiä tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena toimivien ja turvallisten kuljetusten mahdollistajana.
Suomen globaalin kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä kauppamerenkulun kustannustehokkuus on kehittynyt myönteisesti. Aluskoon kasvu on tehty mahdolliseksi muun muassa väyliä syventämällä. Elinkeinoelämä näkee merikuljetukset ja satamat sekä satama-alueiden terminaalit nähdään tärkeinä kuljetustoimintoina, ja niihin ollaan tyytyväisiä.
Elinkeinoelämä pitää tiekuljetuksia tärkeimpänä kuljetusmuotona, ja on niihin kokonaisuudessaan tyytyväinen. Myös tieliikenteen terminaaleihin ollaan tyytyväisiä. Tiekuljetusten ennakoitavuudessa ja täsmällisyydessä on nähtävissä heikentymistä.
Rautatiekuljetusten kustannustehokkuus on parantunut akselipainojen noustessa 25 tonnin verkon laajenemisen ja sähköistyksen myötä. Rataverkon huonosta kunnosta johtuvat junien nopeusrajoitukset ovat kuitenkin lisääntyneet 2000-luvulla. Elinkeinoelämän piirissä rautatiekuljetukset aiheuttavatkin jonkin verran tyytymättömyyttä.
